Olympialaiset lähestyvät hurjaa vauhtia: niinpä me päätimme kasata NHL-pelaajista kaikkien aikojen tähdistökentällisen.
Helmikuussa koittaa vihdoin se hetki, kun kaikki maailman parhaat jääkiekkoilijat ovat jälleen mukana talviolympialaisissa. Vuoden 2018 olympialaiset Pyeongchangissa käytiin ilman NHL-kiekkoilijoita, kun NHL ei suostunut päästämään pelaajiaan olympiajäille. Tilanne muuttui kuitenkin tuoreen työehtosopimuksen myötä, joten helmikuussa luvassa on todellista herkkua.
Kun joku taho tai henkilö lähtee kasaamaan kaikkien aikojen tähdistökentällisen, ja kaiken keskiössä ovat nimenomaan olympialaiset, tällöin keskittyminen on sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa pelanneissa jääkiekkoilijoissa.
Me päätimme ottaa tähän hieman erilaisen tulokulman.
Mukaan on otettu vain ja ainoastaan ne pelaajat, jotka ovat pelanneet NHL:ssä ja saapuneet nimenomaan maailman kovimmasta kiekkoliigasta edustamaan maataan olympiakiekossa. Monet menestyneimmistä kansainvälisen tason kiekkoilijoista on niittänyt menestystä myös aikuisten MM-kisoissa tai nuorten MM-kisoissa, mutta me keskitymme vain ja ainoastaan suorituksiin olympialaisissa.
Tämän artikkelin tarkoituksena ei ole paneutua niinkään siihen, miten monta mitalia tai miten menestyneissä joukkueissa valittavat pelaajat ovat pelanneet. Toki me tulemme mainitsemaan myös voitettujen mitalien määrät tässä artikkelissa, mutta ennen kaikkea valinnat perustuvat pelaajien henkilökohtaisiin suorituksiin olympiajäillä.
Maalivahti
Dominik Hasek (Tšekki)
Tässä maalivahdin kohdalla voisi lukea Dominik Hasekin sijaan myös Martin Brodeurin nimi, sillä johdattihan tämä monien papereissa kaikkien aikojen paras maalivahti vaahteranlehtipaidat kahdesti olympiakultaan. Hasek oli kuitenkin järjestelemässä vuonna 1998, Naganon olympialaisissa, sellaista yllätystä, ettei paremmasta väliä, kun Tšekki nappasi olympiakultaa.
Lempinimellä ”Dominator” tunnettu Hasek pelasi Naganossa kuusi ottelua. Hänen torjuntaprosentti oli suorastaan käsittämätön 96,00 ja päästettyjen maalien keskiarvo naurettavan alhainen 0.97. Olympiafinaalissa Tšekki kaatoi Venäjän 1-0 ja Hasek piti maalinsa puhtaana 20 torjunnalla. Neljä vuotta myöhemmin Hasek pelasi niin ikään vakuuttavan turnauksen ja vuonna 2006 hänen kaulaansa ripustettiin pronssinen olympiamitali.
Puolustajat
Nicklas Lidström (Ruotsi)
Kun puhutaan kaikkien aikojen parhaista puolustajista, eikä siis pelkästään olympialaisten osalta, ruotsalainen Nicklas Lidström saattaa hyvinkin olla se pelaaja, jolle tuo titteli ojennetaan. Joka tapauksessa Lidström oli kertakaikkisen huikea puolustaja, ja sitä hän oli myös olympiajäillä.
Vaikka Ruotsi epäonnistui joukkueena sekä Naganossa vuonna 1998 että neljä vuotta myöhemmin Salt Lake Cityssä, Lidström esiintyi henkilökohtaisella tasolla edukseen myös näissä olympiaturnauksissa; jälkimmäisen kohdalla hän voitti puolustajien pistepörssin. Todellinen jackpot tuli kuitenkin Torinossa 2006, minkä suomalaiset muistavat satavarmasti karvaimmalla mahdollisella tavalla, kun Ruotsi kaatoi finaalissa Suomen.
Kaiken kaikkiaan Lidström pelasi Tre Kronorin paidassa neljissä olympialaisissa, tehden 20:een pelaamaansa otteluun tehot 4+10=14.
Chris Pronger (Kanada)
Mikäli tähän haettaisiin jotain maailman näyttävintä puolustajaa, Chris Prongeriin valinta ei olisi osunut missään tapauksessa. Ja itse asiassa tälle tontille olikin tyrkyllä muun muassa Marek Zidlickyn, Brian Rafalskin ja Shea Weberin kaltaisia nimiä, mutta kyllähän tämä paikka Prongerille kuuluu; vaikka Pronger ei ollutkaan mikään maailman näyttävin pelaaja, puolustaminen oli hänellä verissä.
Pronger oli Kanadan matkassa jokaisessa neljässä olympiaturnauksessa vuosina 1998-2006. Vuosina 2002 ja 2010 Pronger poistui olympialaisista kultainen mitali kaulassaan ja hän oli yksi näiden olympiavoittojen takuumiehistä. Kaiken kaikkiaan Pronger teki 25 olympialaisissa pelaamassaan ottelussa kohtalaiset tehot 1+8, mutta ne olivat kaikki plussaa, sillä hän piti huolen siitä, ettei omissa soinut liian usein.
Hyökkääjät
Teemu Selänne (Suomi)
Mikäli jääkiekkoilijoista jollekin haluttaisiin antaa lempinimeksi ”Mr. Olympia”, tuo nimi menisi ilman pienintäkään epäilystä Teemu Selänteelle, joka on yksinkertaisesti ihan jokaisen papereissa kaikkien aikojen paras olympiakiekkoilija. Selänne pelasi pelaajaurallaan ensinnäkin kuusissa olympialaisissa, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Niissä hänelle kirjattiin 37 ottelua ja tehopistetilasto oli poskettoman kova 24+19=43, joka sekin on olympiaennätys.
Selänteen ura olympiajäillä ja Leijonien paidassa huipentui vuonna 2014 käydyissä Sotshin olympialaisissa. Siellä hän kipparoi pahasti siipirikkoisen leijonalauman olympiapronssille, toimien joukkueen kipparina, ja hänet valittiin 43 vuoden iässä koko turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi eli MVP:ksi. Sotshin pronssisen mitalin lisäksi Selänteen palkintokaapista löytyy kaksi muuta olympiapronssia sekä olympiahopea.
Selänne voitti olympialaisten maalipörssin vuonna 1992, vuonna 1998 hän oli pistekuningas ja vuonna 2006 hän vei nimiinsä sekä maalipörssin että pistepörssin, tullen valituksi myös turnauksen parhaaksi hyökkääjäksi.
Saku Koivu (Suomi)
Tähän sentterin paikalle oli ehdottomasti tunkua ja Saku Koivun nimen paikalle oltaisiin voitu raapustaa myös muita huippukiekkoilijoita. Totuus on kuitenkin se, että Koivu oli muodostamassa vuosikausien ajan Selänteen kanssa kenties olympiahistorian vaarallisimman tutkaparin, ainakin NHL-pelaajien osalta, hän oli todellinen johtaja ja takoi siinä sivussa myös melkoiset määrät tehopisteitä.
Koivu pelasi pelaajauransa aikana kaiken kaikkiaan neljässä eri olympiaturnauksessa; näitä turnauksia voisi olla hyvinkin samaiset kuusi Selänteen kanssa, mutta vuonna 2002 syöpä esti Leijonien edustamisen ja vuonna 2014 hän päätti henkilökohtaisesti jäädä sivuun Leijonista, keskittyäkseen NHL-peleihin. Koivulle kirjattiin hänen olympiauralla 28 ottelua, joissa hän teki tehot 9+21=30.
Koivun palkintokaapista löytyy kolme pronssista ja yksi hopeinen olympiamitali. Vuosina 1998 ja 2006 hän voitti olympialaisten syöttöpörssin. Neljästä olympiaturnauksestaan hän toimi kapteenina kolmessa.
Marian Hossa (Slovakia)
Slovakialla oli oma kultainen sukupolvensa, minkä jälkeen on ollut sitten hieman hiljaisempaa. Tuohon kultaiseen sukupolveen lukeutui kolminkertainen Stanley Cup -voittaja Marian Hossa, joka oli myös melkoisen kova tekijä omaa maataan edustaessaan.
Vaikka Hossa ei kyennyt koskaan johdattamaan Slovakiaa olympiamitaleille, hän esiintyi henkilökohtaisella tasolla erinomaisesti edukseen. Hossalle nimittäin kirjattiin olympialaisissa yhteensä 19 ottelua, joissa hän takoi hurjat tehopisteet 14+14=28; tuo oli todella kova saavutus piskuisen Slovakian paidassa. Parhaimmat olympiaturnauksensa Hossa pelasi joko vuonna 2002, jolloin hän teki kahdessa ottelussa tehot 4+2, tai neljä vuotta myöhemmin Torinossa, kun hänen pistesaaliinsa kuudesta ottelusta oli 5+5=10.
Hossa oli elementissään olympiajäillä myös vuonna 2010, kun hän tehtaili seitsemään otteluun pisteet 3+6. Tuolloin Slovakia eteni välieriin, pudottamalla puolivälierissä Ruotsin, ja se hävisi niukoin 2-3-lukemin välieräpelinsä Kanadalle. Pronssiottelussa Slovakia kohtasi Suomen ja jäi nuolemaan näppejään.